Onnen hetkiä ja hyviä juttuja

VAROITUS! TÄSSÄ POSTAUKSESSA TULEE OLEMAAN YLTIÖPOSITIIVISUUTTA JA ÄLLÖTTÄVÄN ONNELLISIA AJATUKSIA! Postaus sisältää myös PALJON kuvamateriaalia!

Hei sinä rohkea joka et vähästä säikähdä ja uskallat jatkaa lukemista varoituksista huolimatta! Aloitan hyvän mielen postaukseni kuvakollaasilla, jota kutsun nimellä: "101 tapaa nukkua keikka-autossamme". - Enkä edes liioittele paljoa! ;)

Hienoa reissaamisessa on se, miten paljon aikaa siihen menee. Siinä ajassa ehtii tylsistyä moneen kertaan, ja kun katselee yleensä ottaen samoja naamoja viikonlopusta toiseen, niin jossain vaiheessa ne jutut lähtee ihan mukavasti käsistä. Myös mielikuvitus alkaa lentää, joten esimerkiksi luovuus nukkumapaikkojen etsimisessä alkaa kukoistaa. Myös juttujen taso huononee radikaalisti tämän prosessin yhteydessä. Tämä saattaa vaikuttaa aika kamalalta, mutta on itseasiassa aika hauskaa. :)

Tulkaa leikkimään meidän kanssa! Niin, siis omalla vastuulla. ;) "Lapset viettävät leikkihetkensä vanhempien vastuulla!"

Oman elämänsä supersankari!

Selfiet on kovassa huudossa

Selfie, taas! :)

Hauskuus lienee katsojan silmässä, enkä ole aivan varma onko kukaan enää kuukauden reissaamisen jälkeen aivan kauhean hauska. Ajattelen kuitenkin asiaa seuraavasti: Meillä on aina aika hauskaa tuolla reissun päällä, johtuipa se sitten siitä, että ollaan kaikki vähän hölmöjä, vähän väsyneitä tai sitten vaan kellään ei oikeasti ole enää mitään järkevää sanottavaa! :D Tietysti puheenaiheetkin alkaa käymään vähiin, vaikka samoista aiheista ollaankin onnistuttu puhumaan (useinmiten vieläpä samoilla argumenteilla) varmaan sen 8 kertaa parhaimmillaan. Joskus joku keksii hyvän vitsin, yleensä kuitenkin aika huonon. Pilaillaan toistemme kustannuksella minkä ehditään, sekä haaveillaan ja suunnitellaan tulevaa. Sitten kun päästään perille, niin pyyhälletään pää viidentenä jalkana kun aletaan käymään tuumasta toimeen. Mutta kaippa sitä sanotaankin, että rankat työt vaatii rankat huvit! :D Just viime viikonloppuna oltiin Helsingissä isolla kirkolla, jossa aiheutettiin hivenen hämmennystä ja ehkä vähän paheksuntaakin siinä roudaamisen ja valmistautumisen lomassa. Mutta meillä oli kyllä hauskaa, ja nauraen jaksaa paljon paremmin tehdä töitä kuin suunnattoman ärsytyksen vallassa! Meillä on onneksi ihan mielettömän ihana tiimi, ja siksi silloinkin kun väsyttää tai ärsyttää, on kuitenkin osaava tiimi taustalla joka paikkaa sen verran että pystyy pikkuisen hengähtämään välissä että jaksaa taas painaa. <3 

Kukkuu!

 Mutta jotta ei aina puhuttais vaan kiertueesta, niin puhutaan vähän keikkailuista! :P Niin, kävin siis kesken kiertueen Seinäjoella Karmassa kolmen keikan verran vetämässä vähän karaokea. Mieleen päälimmäisenä jäi outo tilanne, kun karaoken puolelle käveli tutun näköisiä herroja. Yleensä mä olen tottunut näkemään ne festareiden tai keikkapaikkojen lavalla rokkikukkoilemassa, mutta nyt mä olinkin siellä "lavalla" ja pojat parkkeerasi itsensä istumaan sinne "yleisön" sekaan sitten kun olivat tilanneet pari biisiä laulettavaksi. Kysehän oli tietysti Stam1nan jätkistä, kas näin: 

Ja meillä kaikilla oli nii-iin muu-kaa-vaa...

Toiset näyttää yöllä neljän aikaan hyvältä, toiset ei-niin-hyvältä. :D Ei se mitään, oon niin tohkeissani tästä kuvasta, että laitan sen myös teidän nähtäväksi! Nyt sitten mahdolliset Stam1nan fanit jotka lukee tätä blogia, on varmaan tooosi kateellisia! (hehe, varmaan!) 

 Mut hei, onhan mulla elämää keikkailun ulkopuolellakin! On, ihan oikeesti! Vannon! Tai ainakin yrittää olla... Mä laitan taas kasan kuvia tänne, toivottavasti ei haittaa! :D On jotenkin niin paljon helpompi kertoa juttuja kun on havainnollistamisvälineitä käytössä. (Hui, kuulostan aivan ope-opiskelijalta... sehän mä muutaman vuoden ehdin ollakin, ja TUO on se, mitä mulle siitä koulusta jäi käteen??!! Mä en oo ihan varma, pitäiskö mun itkeä vaiko nauraa! :D ) Mutta mitä mun elämään kuuluu muuta? Tän blogin nimi on kuitenkin "Tavallista (fitness) elämää?", siis ei "Keikkailu (eikä mitään muuta) elämää". 

No parisuhdehan kuuluu tavalliseen elämään sellaisella, joka asuu kihlattunsa kanssa yhdessä, eikö niin? Hyvä. Siitä mulla on kivoja juttuja kerrottavana! Meillä ei ole kauheasti (sattuneesta syystä) ollut aikaa toisillemme, ei oo niitä sunnuntai-aamuja jolloin voi nukkua pitkään ja nauttia aamiaisista sängyssä, eikä ole iltoja sohvan nurkassa leffan äärellä, jos ei sitä tunteroista lasketa kymmenen aikaan illalla kun molemmat on kotiutuneet viikolla koulusta ja töistä... Yhteistä vapaa-aikaa on siis TOSI vähän. No me ollaan oltu näppärinä, ja ollaan järjestetty sitä laatuaikaa sitten treffihetkien muodossa. Sitä varten tarvitaan 3-5h kalenterista vapaaksi, toimintasuunnitelma (katsotaanko leffaa vai käydäänkö vaikka syömässä tai etsimässä tiskikonetta mikä pitäisi hankkia), hyvä meininki ja molemmat osapuolet mielellään mukaan. 

 Viime viikolla saatiin pitkästä aikaa järjestettyä yhteistä aikaa, ja me keksittiin lähteä katsomaan lähelle vastikään rakennettua kauppakeskusta. (Lopuksi käytiin vielä vilkaisemassa sitä tiskikonetta) ja saatiinpa herkutellakin vielä, kun kauppakeskuksesta löytyi sushi-ravintola JA vierestä Arnold's! Sushista otin kuvatodisteitakin, Arnoldsin donitseista en enää kehdannut todistusaineistoa kerätä! :D

Sitten ollaankin vietetty koissujen kanssa vähän laatuaikaa. Kuvatodisteita ei tämän enempää löydy, sillä täällä meidän leveyksillä on ollut aika liukasta... kuten varmasti kuvasta huomaa! Kaksi vilkasta koiraa kun juoksee (liukastelee) eri suuntiin, ja itse keskittyy siihen, että pysyisi edes pystyssä, lopputuloksena on hyvällä mäihällä pari suttuista kuvaa jostain selittämättömästä möykystä maassa ja kipeä takamus. Kas näin! :D

Sitten saliaiheisiin! Siellähän ei siis todellakaan, siis tou-del-la-kaan olla oltu liikaa. Siis ei TODELLAKAAN. No siitä saatoin avautua jo aikaisemminkin, joten se siitä. Positiivista tämän postauksen hengen mukaisesti on se, että olen silti päässyt käymään siellä edes vähän. Junnun kanssa oltiin viime viikolla treenillä yhtä aikaa, ja saatiin sparrattua tosiamme ihan mielettömän hyvin! (Vaikka mä turhaudunki tosi paljon siitä, etten voi noudattaa nyt treeniohjelmaani vaan joudun heittämään pumppitreenejä koko kropalle jotta saisin aineenvaihduntaa edes vähän liikkeelle, oli tää pumppitreeni jopa ihan kiva.) No, hauskaa viime viikon treenissä oli myös se, et yksi salikaveri kävi hoksauttamassa mulle, et näytetään Junnun kanssa ihan samalta kun tuusattiin eri puolilla salia - tekstiilikaksosten fitness-versiot a'la Suvi & Junnu: Lippikset ja Porta Prot päähän ja fitnesspupu-poset kehiin ja peilin kautta selfie, TADAA! :D 

Team Porta Pro tässä terve!! :D

Ja lopuksi koulu-uutisiin. Olen ollut myös koulussa. Vaikka oon suurimman osan ajasta nyt pihalla kuin lumiukko, kun oon ollut sen verran pois, tai kooma-tilaa lähestyvänä "paikalla muttei läsnä"- tyyliin, niin oon silti edelleen nauttinut jokaisesta päivästä siellä, ja jokainen asia minkä opin tuolta alalta, vie mua lähemmäksi mun unelmia. On mahtavuutta kokea se määrätietoisuuden tunne, kun on aivan varma siitä, että se polku jota on kulkemassa, on juuri se oikea tie! :)

Onnen hetkiä arjessa.

 

No ihan selvää pässinlihaahan tää on! Eikö?

Näin ollaan käyty läpi kaikki mistä mä oon onnellinen tänään, tässä ja nyt, väsyneenä tai levänneenä. Mä toivotan myös kaikille lukijoille ihanaa päivää, viikkoa ja vaikka mitä! Muistakaa, että kaikkien pilvien reunasta löytyy yleensä myös se hopeareunus. Sen mä koitan aina sieltä etsiä, jotta jaksan paremmin. :)