Moikka!
Ensin vähän kuulumisia matkan varrelta. Tiiättekö sen kun kotiudutte reissusta ja vastassa on "The Manflu"? Tiiättehän te mikä on The Manflu? Se on se kun pienestä flunssasta, tukkoisesta nenästä tai yskänpuuskasta tekee kuolemaa ja makaa sohvalla valittaen kuinka kamalaa se on.
Mulle kävi näin kun tulin Seinäjoelta. Se oon vaan meidän perheessä mä joka kärsii siitä The Manflusta, ja nyt mä oon ihan kuoleman kielissä (mun nenä vuotaa, ja menee punaiseksi kun niistän niin paljon enkä pääse edes treenaamaan). Nyt kun eilinen tentti on ohi, niin mulla on aikaa ajatella tässä sohvalla maatessa kaikkea tosi jännää. ---> Kirjoitan teille postauksen siitä, onko se fitness nyt oikeasti niin hankalaa kuin kuvitellaan!
Ruokapreppaukset
Porukka tuntuu käyttävän tosi paljon aikaa ruokapreppauksiin, toisin sanottuna niihin seuraavan päivän ruokiin edellisenä iltana. Tehdään ruoka, ja jaetaan ne puntarin kautta valmiisiin annosrasioihin. Joo, jee, mahtavaa. Mäkin oon tehnyt niin. Siinä menee mulla ainakin aina tosi paljon aikaa kun tekee kaiken alusta loppuun joka päivä, ja koska oon vähän laiska niin mielelläni pääsisin vähemmällä. Tuo yllä oleva kuva oli viikonlopun työkeikkaa varten, ja kyllä mulle ihan riitti noidenkin väsääminen!
Ruuan laittaminen
Ruuan laittaminen voi olla sellainen rutiininomainen suoritus, jonka tekee joka ilta, tai aamu - miten vaan. Mutta jos haluais päästä vähän helpommalla, niinkö minä, niin vois tehdä ruuan vaikka pari kertaa viikossa ja loppuajan vois vaan napata rasiasta valmiit ruuat lautaselle ja mikroon. Säästät paljon aikaa ja energiaa ja hermoja, jos sattuu ettet oo oikein ruuanlaittointoinen.
Tuosta kun (jos oikein tarkka haluaa olla) punnitsee kokonaispainon ja jakaa sen painon neljään osaan niin 400g jauhelihapaketin saa jaettua höysteineen soppeleiksi annoksiksi. Tai sit vaan raakasti jakaa tuon pannullisen neljäksi osaksi ja tadaa - sulla on neljä annosta valmiina syötäväksi! Kokonaisannos kun on oikean kokoinen, niin se että aamupäivällä tulee muutama gramma enemmän ja iltapäivällä pikkuisen vähemmän, ei sitä kokonaiskuvaa kaada. Riittää että saat oikean määrän päivän aikana oikeita asioita. Jos siis ei hifistellä aivan kisadieettimeiningillä.
Sitten voi olla, että on kiire eikä ehdi/jaksa/halua alkaa kokkailemaan. Onko olemassa fitness-ihmisten pikaruokaa? No on.
Meidän Cittarista ainakin saa tuota mun aiemminkin kehumaa kanaa, joka on siis valmiiksi kypsennettyä kanaa pakastepussissa. Aivan mahtavaa kamaa! Tietysti se nyt on vähän eri kuin kotimaisen lähitilan vapaana kasvanutta kananpoikaa, mutta vaihtoehtona ja hätävarana oikein toimiva ratkaisu. Riisit ja kasvikset messiin, mikroon ja vähän mausteseosta päälle, ja tadaa - taas on ruoka valmista! :)
Perhe jossa muut ei syö fitnesstä?
Mitäs sitten kun perheessä on vain yksi joka syö fitness-ruokaa? Paljon kuulee sitä että on niin vaivalloista tehdä useampi ruoka, itselle yhdenlaista ja muille toisenlaista ruokaa. Että siihen se tökkää se fitness-elämä kun ei jaksa kun siitä on niin paljon vaivaa. No antakaas kun mä kysyn:
(Kuva on huono, sillä se on otettu mun fitness-elämän alkutaipaleella ja mulle oli silloin vielä tosi helppo ratkaisu syödä rahkaa - ymmärrän silti, että rahka ei uppoa kovinkaan monelle, joten KUVITELLAAN nyt, että rahkapurkkien tilalla on kasviksia. No niin, ja asiaan.)
Mitä tässä kuvassa olevista raaka-aineista on sellaisia, joista ei voisi kuka tahansa tallaaja tehdä ruokaa ja syödä hyvällä omallatunnolla mahansa täyteen? Vaihda kanan tilalle vähärasvainen jauheliha, possunliha tai vaikka ihan lohi. Riisin sijaan vois laittaa makaroonia tai vaikka pottuakin ja kasvikset voi olla tuoreita tai pakastepussisekoitusta. Vieläkö on terveellistä? No vielä. Eikö vieläkään kelpaa fitnesstä välttelevälle perheenjäsenelle? Jos ei, niin mitä ihmettä ne sitten syö? Tää kun on mun mielestä ihan normaalia ruokaa. Kyse on vain siitä, miten paljon mitäkin syö, että ne sopii niihin paljonpuhuttuihin (mörkö)makroihin.
No joku tietysti sanoo, että tää on tosi tylsää ruokaa, kun pitää kuiviltaan syödä aina samaa. Katsotaanpa.
Näyttääkö tylsältä? Nää on mun superkokkimaisella taituruudella nopeasti väsättyjä ateriakokonaisuuksia, joissa on yksi asia joka tekee niistä syötäviä: Mausteet! Niitä on tarpeeksi paljon, jotta ruuat maistuu joltain ilman niitä kermakastikkeita joita olin aina ennen käyttänyt.
En oo ikuisiksi ajoiksi kuitenkaan hylännyt kastikkeitakaan; tomaattikastike syntyy kätevästi lisäämällä tomaattimurskaa ja mausteita, nam. Ruskeakastike vaatii jauhoja ja vettä. Ja taas on hyvää kun lisää mausteita! Sitten on vielä tietysti nää aasialaisvaikutteet, jotka sopii kanan kanssa kuin nenä päähän. On inkivääritahnaa, sitruunaruohotahnaa ja garam masalaa, sweet chiliä, soijaa ja osterikastiketta, jotka tuo makua ruokaan kuin ruokaan.
Jos siellä ruudun takana istuu joku, joka on sitä mieltä että fitness on hirveetä itsensä ruoskimista, itsekuria ja kamalaa itsensä kidutusta (vähintään), niin miltä nää mun safkat sun mielestä näyttää? Voisitko syödä näitä vai tuntuuko siltä, että koska nää on nyt nimetty fitnessruuiksi, niin niitä ei voi enää mitenkään syödä? En usko. (Vaikka myönnän, etten oo mikään kokki kolmonen ja siksi varmaan huonoin mahdollinen esimerkki hyvän fitnessruuan suhteen...)
Näitä kun väsää valmiiksi jääkaappiin niin voi olla, että hyvä perusruoka jota sä syöt, eksyy myös muiden perheenjäsenten ruokalautasille ihan huomaamatta. Eikä se välttämättä haittaa yhtään, jos lapsetkin oppii syömään normaalia, terveellistä ruokaa niiden einesten sijaan, tai kaverit huomaa tarjoilemasi illallisen muodossa, että hyvä voi olla myös terveellistä. Tärkeintä on huomata, että jos ei rajoita itseään liikaa, ja tee siten elämästään tarpeettoman hankalaa, terveellinen ruokavalio tulee mukaan elämään ihan huomaamatta.
Entäs reissusyömiset?
Helposti reissuun lähtö stressaa fitnessihmistä kun noiden ruokavalioiden kanssa yrittää tasapainotella. Jos päivässä syö 5 kertaa, ei kaikkia niitä viittä kertaa voi syödä ravintolassa. Mikä avuksi?
No mä oon mun reissuilla lähtenyt liikkeelle mahdollisimman helpon kautta, ja yrittänyt olla luomatta liikaa stressiä itselleni niistä syömisistä. Syön aamupalan hotellissa, ja yritän tehdä siellä hyviä valintoja. Mun maailma ei kuitenkaan kaadu siihen, jos joskus otankin proteiinin lähteet pekonista ja paistetuista munista ja hiilarit hedelmistä ja mehuista kaurapuuron sijaan. Annan itselleni sen anteeksi ja jatkan matkaa. Seuraavat 2 ruokaa syön eväistä:
Eväät, jotka on suunniteltu mulle sekä toteutuksellisesti, että psyykkisesti helpoiksi toteutaa, tulee helpoiten myös syötyä. Joskus on kiire tai väsy, joten isoja annoksia en ehdi/malta/jaksa syödä. Silloin vedetään joku ai-kauhee-niin-kamala protskupatukka tai jotain erinäisiä protsku-hiilarijuomia. Sitten illalla syön ravintolassa ruuan ennen keikkaa, ja keikan jälkeen vedän vaan jonkun protskusheikin. 5 ruokaa syöty, tadaa.
Ihan aina ei mee niin justiinsa, ei tuu syötyä just niin pilkulleen tai jää ruoka väliin. Entä sitten? Ei sille aina voi mitään. Mutta jos ei onnistu tänään, niin huomenna voi yrittää uudestaan. Stressi on pahinta mitä voi itselleen tehdä, kun kyse on omista valinnoista joita teet juuri nyt. Fitneksen ei tarvitse olla hifistelyä tai stressin aihe, vaan se voi olla kivaa, hyvää oloa ja hyvää mieltä ja se voi tulla osaksi sitä omaa elämää ja arkea niin luonnollisesti kuin mikä tahansa muukin elämä.
Mun neuvo teille: Ottakaa rennosti ja nauttikaa matkasta! Because you're worth it! ;)
Tähän on varmaan hyvä päättää tämän päivän paatosteksti, nyt keitän itselleni kupin teetä ja kaivaudun takaisin peiton alle sairastamaan. :D
Aurinkoista syyspäivää!
-Suvi
