Välidieetti viikko 7: Nälkäkö?

Mä oon lupaillut esitellä teille mun uuden ystävän, nälän, jo useampi viikko sitten. Olin ihan varma et se tulee tekemään parempaa tuttavuutta viimeistään silloin kun mun välipalalta otettiin hiilarinlähteet pois. Tai kun lisäiltiin aerobisia treeniohjelmaan.

Mutta mun täytyy kuitenkin tuottaa teille pettymys! Se nälkä jota oon (pelonsekaisin tuntein) odottanut, on tehnyt mulle oharit! Tottakai pientä mahan kurnimista on esiintynyt, ja ruoka-ajoista on aika paljon helpompi pitää nykyään kiinni, mutta aivan vakavasta maarun huutamisesta ei ole vielä ollut merkkejäkään! 

Mites tää nyt tälleen menee? Eikö dieetillä pitäis olla nälkä, kurjaa, hirveetä ikenien imemistä, kynsien syömistä, hermoilua ja äksyilyä? Mielitekoja juu, paljonkin jos kaikkia ajatellaan yhtäaikaa. Mutta ei tää oo ollenkaan kamalaa vielä! Kai mä sit olin valmistautunut jotenkin sellaiseen hirveään kärsimykseen, ettei tää nyt sitten tunnukaan miltään kamalalta kun tässä tehdään tuloksia joka päivä ja fiilis pysyy korkealla. 

Ja sitten on tietysti herkkupäivät, jotka auttaa jaksamaan. Seiskaviikon "palkinto" oli karkkipäivä, jonka saan jos treenit on kovia ja homma menee taas eteenpäin. No sittenpä puntarissa lyötiin paino sinne 51:n kilon puolelle ja karkkipäivä oli plakkarissa ansaittuna palkintona. :) Ja kyllähän ne maistui hyvälle kerrassaan, ansaitut karkit, joita sainkin lopulta syötyä päivässä semmoiset 500g! Kuvatodisteita ei tästä tapahtumasta saatu, keskityin todellakin vain niiden syömiseen - en kuvaamiseen! :D

Viikonloppuisin saan periaatteessa yhden vapaavalintaisen aterian, jonka avulla pää jaksaa, kroppakin ehkä vähän ilahtuu ja homma menee hyvässä hengessä eteenpäin. Nää on niitä juttuja jotka ei kaada dieettiä koska kyse ei ole kisadieetistä, vaan saattaa jopa auttaa sitä. Kortisoli- eli stressihormonit pysyy matalalla, mieli hyvänä ja kun iltaisin menee unille hymy huulilla, vois väittää että levon määrä ja laatukin on ihan kunnossa, joka kuitenkin on yksi tärkeimmistä asioista tässä hommassa. Se yksi ateria ei tee mitään yksistään, mutta mä väitän että se auttaa hirmuisesti jaksamisessa niin henkisesti kuin fyysisestikin. 

Nää edistysjutut on aina semmoisia henkimaailman juttuja, ettei aina se kuinka kurinalaisesti ja puhtaasti sä syöt määrittele sitä kuinka hyvin sä onnistut. Jos "täydellistä", askeettista elämää elävä fitnessmuikkeli stressaa ja murehtii jokaisesta asiasta mitä se tekee, ei se välttämättä onnistukaan sen paremmin kuin se joka vetää välissä laskelmoituja "ohareita" ja pysyy rentona ja hyväntuulisena. No molemmat onnistuu (tai epäonnistuu) yhtä varmasti - molemmat tavat toimii. Mutta mietippä ite, kummalla tavalla sä tekisit mieluummin?

Suvin keittiössä: Dieettiruokaa osa I

Tervehdys Suvin dieettikeittiöstä ja tervetuloa vaan kaikille kotikokeille jotka pohtivat miten siitä terveellisestä ruuasta sais sitten oikeasti edes syötävää.

Multakin on monet kysyneet että eikö se dieettiruoka ole tosi mautonta, tylsää ja ikävää ruokaa. No helpostihan se voi sitä olla - mutta Suvin keittiössä valmistuukin herkullista ja maistuvaa ruokaa myös dieetillä! Ai miten se on mahdollista? No katsotaanpa tarkemmin mitä siellä keittiössä oikein sitten lopulta kokkaillaan. ;)

Ensin tarvitaan tietysti kanaa.

Riisit pitää tietysti laittaa valmistuimaan ajoissa; meillä ne kiehuu kätevästi riisinkeittimessä.

Sitten käydään kanan kimppuun - aseina on paistinpannu ja kuuma hella. Mitäpä muuta sitten tarvitaan? No tässäpä tulee se Suuri Salaisuus: Vaikka paistamiseen ei käytetä edes öljyä, eikä niitä kanoja varsinkaan uiteta missään kermakastikkeissa, niin on olemassa Pelastus! Se on, Tadaa!! MAUSTEET! 

Heitetään siis ihan simppelisti vaan kanat pannulle paistumaan ja siihen sitten mausteet päälle. Niitä mausteita saa sitten ihan oikeasti laittaa aika rohkeasti kunnon kerros siihen kanan päälle, että se maistuu kanssa jollekin. Tää on ehkä se tärkein asia muistettavaksi; mausteiden kanssa ei kannata ujostella! 

No sitte lähdetään kokkailemaan. Jaan nuo kanat muutamaan eri satsiin niin mahtuvat hyvin paistumaan siihen pannulle. 

Ensimmäinen kanasatsi saa päälleen mun uusinta lempparimausteseosta Lime Pepperiä. 

Seuraava satsi maustetaan grillimausteseoksella. 

Vaihtelu virkistää, tacomauste pääsee viimeisen satsin päälle. Tässä siis tää mun tehokolmikko jolla kanasta kuin kanasta saa maistuvat tipuset lautaselle.

Sekaan sitten sopiva annos riisiä ja kasviksia pakkasesta tai pompsi keväisiä ja tuoreita kasviksia päälle niin alkaa olemaan jo aika mukavat oltavat taas! Meillä myös tehdään aina kaikkea ruokaa mahdollisimman paljon kerralla, ettei keittiössä tarvitse tuntitolkulla päivittäin viettää aikaa. ;) 

Bon apetit! :) 

Tässä kun inspiroidun niin kirjoittelen uusia reseptejä teidän iloksi taas. Niitä kun tulee tässä kehitettyä erityisellä pieteetillä jostain kumman syystä... :D 

Seuraavassa postaukessa kerron kuitenkin vinkkiä siihen, mitä tehdä kun laiskuus iskee tai aikataulut kompastuu omaan nokkeluuteensa ja salitreeniin ei ole mahdollisuutta. :) Siihen asti, mukavia kokkaushetkiä! 

Dieettikuulumisia: viikot 5 ja 6

Heippa hei ja huhhei miten tää aika taas kuluukaan vauhdilla!

Pahoittelen radiohiljaisuutta, tässä on ollut ihan älytön hässäkkä meneillään sekä elämässä, että pään sisällä.

No jokaisella naisella on tiettyyn aikaan kuukaudesta turvotusta, ja niin hyvin kun mun dieetti onkin mennyt ilman ylimääräisiä stressejä ja paineen ottamista, mun kunnianhimo ja perfektionismi alkoi nostaa päätään kun se paino jähikin yhtäkkiä samassa kohdassa eikä enää laskenutkaan tasaista tahtia. No, tämähän oli tietysti odotettavissa jossain vaiheessa ja keskityinkin pitämään päätä kylmänä tän hormoniturvotuksen ajan, ja tein vain määrätietoista työtä päivä kerrallaan. Tämähän nyt tähän kirjoitettuna kuulostaa tietysti tosi yksinkertaiselta ja helpolta, mutta voin ihan rehellisesti kertoa että siihen sai jonkin verran panostaa että onnistuin.

Stressiä lisäsi 6. viikolla ollut keikkarykäisy, jota jännitin ja stressasin tosissani jo viikko-kaksi etukäteen! :D Harvoin enää tulee noin jännitettyä mitään keikkoja, mutta tässä oli kyseessä Stockmannin Hullut Päivät ja niiden juontaminen! Mulle siis itselle juontajana aika iso keikka, joka kylläkin meni sitten oikein hyvin. :) Tästä jännityksestä ku selvisin, niin sittenpä alkoi paino mennä taas oikeaan suuntaan ja peilikuva hoikistumaan kun kroppa pudotteli ylimääräiset nesteet pois.

Nyt fiilikset on hyvät, ja teinpä sitten ihan vertailukuvankin tämän dieetin vaikutuksista tuohon keskivartalon alueelle. Tässä kuvassa on kolme kuvaa, ja kunkin kvan välillä on ollut n. 10 päivää, vasemmalla uusin kuva toissapäivältä, ja oikealla oleva kuva on n. 20 päivää vanha.

Näilläpä jatketaan viikkoa nro 7, laittelen kylläkin pian taas vähän postauksia tulemaan mun dieettiarjesta; tulossa ainakin postausta mun dieettiruokien kokkailuista,  ja kotitreenistä tuolta toissaviikolta. :)