Hei taas! Mistähän mä aloittaisin. En ole kirjoittanut pitkään aikaan, sillä ei ole ollut ihan kauheasti kirjoitettavaa. Tai mulle äiti on opettanut että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ei kannata sanoa mitään. :P No oikeastihan tilanne ei ole ollenkaan niin vakava, paljon hyviä asioita mahtuu mukaan mun elämään tässä kaiken keskelläkin. Mutta onhan se niin, että hyvin suuri osa mun elämästä on kiertue-elämää, keikkareissulle valmistautumista, siellä olemista, sieltä tulemista tai siitä toipumista. Välissä pitäis käydä koulussakin, ja tajuta ja sisäistää ne asiat mitä siellä kerrotaan. Täällä blogissakin oon jo kertonutkin teille, mistä on kyse. ;) (Siis täällä ja täälläkin)
Olin kyllä valmistautunut siihen, että tästä keväästä tulee rankka, mutta en todellakaan osannut odottaa mitään tällaista! Keskimäärin keikkaviikonloppuna matkoineen ja valmisteluineen työtä ollaan tehty n.35h, keikan osuus tuosta ajasta on 8h. Unta tulee ehkä 4h per yö, 5 jos hyvin käy. Kilometrejä tulee pelkästään tänä viikonloppuna yhden illan keikan takia n.1500. Joten joo, väsyttää.
Väsyneenä on harvemmin hirveän iloinen, varsinkin jos koti-ikävä vaivaa ja pieni huono omatunto kalvaa mielessä että oon niin paljon poissa kotoa. Varmaan siksikin mua harmittaa tosi, tosi paljon se, että mun on ollut pakko himmata treenien kanssa ja jättää aikaa parisuhteelle, kodille, koirille ja palautumiselle. Niin, ja koululle. Argh. Peilikuva tuntuu paisuvan ja tehty työ tuntuu valuvan hukkaan. Lihaksissa hermotus paranee ja pienikin pumppitreeni tuntuu tosi hurjalta! Mä tiedän, että oon tehnyt oikean ratkaisun jatkaa tän viimeisen kuukauden nyt ilman treenistressiä kropalle, aikataululle ja mielelle, mutta... Mä kaipaan mun omaa elämää, rutiineja, ruokavaliota, normaalia aineenvaihduntaa, treenihimoa ja -hurmosta, aikaa ja energiaa keskittyä niihin tärkeisiin asioihin elämässä. Jotenkin, vaikka tää rundi on ollu tosi kiva, niin taustalla, pinnan alla piilevistä jutuista johtuen, se ei tunnu enää niin kovin tärkeältä.
Mut hei, vaikka mä oon väsynyt, niin pääsääntöisesti oon oikeesti aika onnellinen. Kerron niistä onnen jutuista sitten seuraavassa postauksessa, sillä mun mielestä näin synkkää avautumis-tekstiä ei saa sekoittaa niihin onnellisiin juttuihin. :) Lupaan postata myös aikamoisen mielenkiintoista kuvamatskua mun menneistä seikkailuista! ;)
Sitä odotellessa terkutellaan vaikka tällä teaserilla - pistin parastani eilen! ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ota kantaa! Anna palautetta!
Anna palaa!